Käytettävyys on keskeinen tekijä digitaalisessa ympäristössä, jossa käyttöliittymän (esim. verkkosivuston tai sovelluksen) menestys tai epäonnistuminen määrittyy nopeasti monien vaihtoehtojen keskellä. Viisi keskeistä käytettävyyden mittaria, opeteltavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheet ja tyytyväisyys, arvioivat, kuinka helposti vuorovaikutus järjestelmän kanssa toimii. Tärkeää on myös huomioida hyödyllisyys, eli vastaako digitaalinen palvelu/ratkaisu käyttäjien tarpeeseen. Nämä Jakob Nielsenin määrittelemät ominaisuudet ja alla mainitut käytettävyyden heuristiikat antavat hyviä suuntaviivoja suunnittelutyölle.

10 käytettävyyden heuristiikkaa

1. NYKYTILANTEEN NÄKYVYYS – Nykytilanteen näkyvyys auttaa käyttäjää hahmottamaan tekemistään, mihin tekeminen johtaa tai milloin haluttu lopputulos saavutetaan. Luottamus palveluun/toimijaan käyttöliittymän takana kasvaa, kun kommunikaatio ja informaatio on selkeää ja näkyvää.
2. YHTEENSOPIVUUS SYSTEEMIN JA TOSIMAAILMAN VÄLILLÄ – Käytänteissä ja ilmaisutavoissa tulisi käyttää käyttäjäryhmällesi tuttuja elementtejä, sanoja ja toimintamalleja.
3. KÄYTTÄJÄN VAPAUS JA HALLINTAMAHDOLLISUUS – Tämä heuristiikka vetoaa käyttäjän autonomiantarpeeseen. Kun käyttäjä kokee hallitsevansa käyttöliittymän käyttöä, pystyy helposti peruuttamaan toiminnon tai esimerkiksi muuttamaan valintojaan, hallinnan ja vapauden tunne lisääntyy, eikä käytöstä aiheudu turhautumista.
4. JOHDONMUKAISUUS JA STANDARDIT – Johdonmukaisuus ja yleiset käytännöt helpottavat käyttäjää saavuttamaan tavoitteensa vähentämällä tarvetta pohtia mitä milloinkin viestitään. Johdonmukaisuus ja standardit voidaan määritellä sisäisiksi ja ulkoisiksi. Pitäytymällä esimerkiksi yhtenäisessä design määrittelyssä, helpotetaan ja ohjataan tuotteen/palvelun käyttöä.
5. VIRHEIDEN ESTÄMINEN – On tärkeää, että pyritään välttämään virheenmahdollisuuksia käytön yhteydessä. Mahdollisen virheen estämiseksi voidaan harkitusti käyttää varmentamista ennen toiminnon tekemistä. Esimerkkinä huomautus tallentamisesta ennen etenemistä tai toiminnoissa, joilla saattaa olla suuri ja tuhoisakin vaikutus väärässä kohtaa tehtynä. Näissä kohdin huomautukset ovat tervetulleita, mutta jos huomautuksia on jatkuvasti, niiden painoarvo vähenee.
6. TUNNISTAMINEN MUISTAMISEN SIJAAN – Tilanteita, joissa käyttäjän täytyisi muistella, mitä mikin tarkoittaa tai miten tulisi toimia, tulisi välttää. Sen sijaan kokemuksesta tulisi pyrkiä tekemään intuitiivinen ja tarjota näkyviä vihjeitä ja ohjausta toimintojen tekemiseen.
7. KÄYTÖN JOUSTAVUUS JA TEHOKKUUS – Kustomointimahdollisuudet sekä personoidut sisällöt ja toiminnot voivat tehdä käyttökokemuksesta entistäkin jouhevampaa. Myös nopeuttavat toiminnot ja oikopolut kokeneille käyttäjille parantaa joustavuutta ja tehokkuutta.
8. ESTEETTISYYS JA PELKISTETTY ULKOASU – Sisällön ja visuaalisen ilmeen tulisi tukea käyttäjän tarpeita ja tavoitteita. Keskittymällä tärkeimpään ja priorisoimalla viestitään tehokkaammin ja helpotetaan käyttöä.
9. TUNNISTA, DIAGNOSOI JA PALAUDU VIRHEISTÄ – Virheilmoituksien tulisi ilmoittaa selkeästi ja ymmärrettävävästi mikä virhe kyseessä, mistä se johtuu ja miten virheen voi korjata. Virheilmoituksissa on hyvä myöskäyttää tunnettuja visuaalisia efektejä korostamaan asiaa.
10. TUKI JA DOKUMENTAATIO – Dokumentaatio ja apu tulisi olla helposti löydettävissä ja selkeästi esitetty. Mahdollisuuksien mukaan asiaanliittyviä ohjeita tai dokumentaatiota tulisi tarjota asian yhteydessä.

Haluatko kehittää olemassa olevan verkkosivuston tai muun digitaalisen ratkaisun käytettävyyttä tai saada apua uuden sivuston tai sovelluksen käyttäjäkokemuksen ja käyttöliittymän suunnitteluun? Ota yhteyttä meihin!

Lue myös Helsingin työllisyyspalveluiden referenssitarina: Referenssitarina: Helsingin työllisyyspalvelut